dcsimg

Tupajumi

tarjonnut wikipedia FI

Tupajumi (Anobium punctatum) on ruskea, noin 3–4 mm:n mittainen puuta tuhoava kovakuoriainen. Tupajumi elää kosteissa rakennusten puurakenteissa ja huonekaluissa sekä luonnonvaraisena metsissä. Suomalaisissa metsissä sitä ei kuitenkaan tavata[1]. Metsissä se ei aiheuta mainittavaa vahinkoa.

Tupajuminaaras munii munansa tyypillisesti puunhalkeamiin. Naaras ei muni koskaan pyöreähköjä valkoisia muniaan umpimähkään esimerkiksi sileälle pinnalle, vaan harkitsee tarkoin mihin ne jättää. Munasta kuoriutuu toukka kahden kolmen viikon kuluttua. Tyypillisesti puussa elämiseen sopeutunut toukka porautuu munan alla olevaan puuhun ja pysyy siellä elinikänsä. Toukat viihtyvät kosteassa puussa ja käyttävät sitä ravinnokseen. Toukat ovat vaaleita, muodoltaan käyriä ja kasvavat 4–5 mm:n mittaisiksi. Rakennuksissa toukka asustaa puukäytävässään n. 3 vuotta ja luultavimmin rakennusten ulkopuolella huomattavasti lyhyemmän ajan. Kun toukka on kasvanut täysimittaiseksi se kaivaa pystysuoran käytävän lähelle puun pintaa, pysähtyy lähelle kuorta ja koteloituu muutamassa päivässä. Muutamien viikkojen kuluessa kotelosta kuoriutuu aikuinen joka lepää muutamia päiviä kotelokammiossaan ja kaivautuu sen jälkeen ulos pyöreästä ulostuloreiästä. Aikuinen tupajumi elää ainoastaan muutaman viikon, lisääntyy ja kuolee sen jälkeen.

Tupajumien toukat tarvitsevat tietyn puuaineen kosteuden elääkseen. Puunkosteus puolestaan riippuu ilmankosteudesta. Vastakuoriutuneet toukat vaativat suuremman n. 65–75 % kosteuden kuin isommat. Tupajumeista ei ole rakennuksissa haittaa mikäli huoneiden kosteus pystytään pitämään keskimäärin 60 %:n alapuolella.

 src=
Tupajumin tekemiä reikiä puussa

Lähteet

Viitteet

  1. Uunio Saalas: Suomen metsähyönteiset, s. 238. Suomalainen tiedeakatemia, 1949.

Aiheesta muualla

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Tupajumi: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI

Tupajumi (Anobium punctatum) on ruskea, noin 3–4 mm:n mittainen puuta tuhoava kovakuoriainen. Tupajumi elää kosteissa rakennusten puurakenteissa ja huonekaluissa sekä luonnonvaraisena metsissä. Suomalaisissa metsissä sitä ei kuitenkaan tavata. Metsissä se ei aiheuta mainittavaa vahinkoa.

Tupajuminaaras munii munansa tyypillisesti puunhalkeamiin. Naaras ei muni koskaan pyöreähköjä valkoisia muniaan umpimähkään esimerkiksi sileälle pinnalle, vaan harkitsee tarkoin mihin ne jättää. Munasta kuoriutuu toukka kahden kolmen viikon kuluttua. Tyypillisesti puussa elämiseen sopeutunut toukka porautuu munan alla olevaan puuhun ja pysyy siellä elinikänsä. Toukat viihtyvät kosteassa puussa ja käyttävät sitä ravinnokseen. Toukat ovat vaaleita, muodoltaan käyriä ja kasvavat 4–5 mm:n mittaisiksi. Rakennuksissa toukka asustaa puukäytävässään n. 3 vuotta ja luultavimmin rakennusten ulkopuolella huomattavasti lyhyemmän ajan. Kun toukka on kasvanut täysimittaiseksi se kaivaa pystysuoran käytävän lähelle puun pintaa, pysähtyy lähelle kuorta ja koteloituu muutamassa päivässä. Muutamien viikkojen kuluessa kotelosta kuoriutuu aikuinen joka lepää muutamia päiviä kotelokammiossaan ja kaivautuu sen jälkeen ulos pyöreästä ulostuloreiästä. Aikuinen tupajumi elää ainoastaan muutaman viikon, lisääntyy ja kuolee sen jälkeen.

Tupajumien toukat tarvitsevat tietyn puuaineen kosteuden elääkseen. Puunkosteus puolestaan riippuu ilmankosteudesta. Vastakuoriutuneet toukat vaativat suuremman n. 65–75 % kosteuden kuin isommat. Tupajumeista ei ole rakennuksissa haittaa mikäli huoneiden kosteus pystytään pitämään keskimäärin 60 %:n alapuolella.

 src= Tupajumin tekemiä reikiä puussa
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI