Kauluslisko (Chlamydosaurus kingii) on agamien heimoon kuuluva liskolaji, ja sukunsa ainoa laji, joskin osa tutkijoista uskoo kyseessä olevan kaksi eri lajia. Syynä on kaulusliskon suorastaan epäilyttävän suuri koon ja värityksen vaihtelu. Laji elää 8-12 -vuotiaaksi.[2]
Kaulusliskon paras tuntomerkki on kirkkaan värinen kaulus, joka luo vastakohdan harmaanruskealle ruumiille. Liskon kaulus levittäytyy vain hätätilanteessa.
Eläin on pituudeltaan noin 60–70 cm ja massa 0,5–1 kg.
Kaulusliskon kotiseutua ovat trooppiset metsät ja ruohomaat eteläisessä Papua-Uudessa-Guineassa ja Irian Jayassa Indonesiassa, samoin kuin Australian pohjois- ja koillisosan rannikkoseudut.
Lisääntymisajan koittaessa alkavat koiraiden soidinnäytökset. Liskot levittävät ja sulkevat kauluksensa, ja kilpailevat koiraat taistelevat keskenään kaulus auki häntäänsä ja etujalkojaan huojuttaen ja päätään nyökyttäen. Liskot parittelevat sadeaikana, jolloin ne ovat muutenkin aktiivisimmillaan. Naaras munii marraskuussa aurinkoiselle, paahteiselle paikalle hiekkaiseen maahan. Vastakuoriutuneet poikaset ovat pieniä ja herkästi haavoittuvia, mutta niiden on heti tultava toimeen omin päin. Kuivalla kaudella kauluslisko muuttuu vähemmän aktiiviseksi, sillä sen aineenvaihdunta hidastuu.
Aterioidessaan kauluslisko pitää kauluksensa supussa. Enimmän osan ajasta se etsii puista hyönteisiä. Sen on nähty tappavan ja syövän pikkuliskoja ja pieniä nisäkkäitäkin, jotka uskaltautuvat kovin lähelle sitä. Kauluslisko syö myös joukoittain muurahaisia asettumalla muurahaisten polulle tai aivan pesän viereen.
Kauluslisko (Chlamydosaurus kingii) on agamien heimoon kuuluva liskolaji, ja sukunsa ainoa laji, joskin osa tutkijoista uskoo kyseessä olevan kaksi eri lajia. Syynä on kaulusliskon suorastaan epäilyttävän suuri koon ja värityksen vaihtelu. Laji elää 8-12 -vuotiaaksi.
