Asteliaceae on yksisirkkaisheimo Asparagales-lahkossa. Sen 36 lajia kasvaa Uudesta-Seelannista Uuteen-Guineaan ulottuvalla alueella, Tyynenmeren saarilla, Chilessä ja Maskareeneilla Intian valtamerellä.[1]
Kasvit ovat enemmän tai vähemmän juurakollisia ja sisältävät myrkyllisiä saponiini-yhdisteitä. Kasvia peittävät pienet suomut tai tähtikarvat. Lehtiasento on kierteinen, lehtikanta toisinaan tupellinen. Kukat ovat yleensä yksineuvoisia ja sijaitsevat kaksikotisesti. Kukinto on haarainen terttu tai tähkä, ja siinä on kookkaat ylälehdet. Kukat ovat melko pieniä, ja kehälehdet ovat yleensä tyvestään kasvaneet yhteen. Heteet voivat kiinnittyä kehän tyvelle. Emiössä on toisinaan haarainen vartalo. Sikiäimessä on paljon siemenaiheita. Hedelmä on marja. Kromosomiluku n = 8, 30, ?35.[2]
Heimo on evoluutiopuussa iirikkikasvien (Hypoxidaceae) sisarhaara. Yhdessä ne muodostavat kladin, jonka kasvit ovat lehtiruusukkeellisia tai mätästäviä sekä flavonoleja ja limakanavia sisältäviä. Kussakin emilehdessä on muutama tai paljon siemenaiheita. Siemenessä on ohutsoluseinäinen endospermi. Taimen sirkkalehti ei yhteytä ja siinä on pitkä kieleke.[3]
Heimossa on perinteisesti erotettu useita sukuja, mutta nykyinen kladistisiin menetelmiin perustuva mielipide tuntuu kallistuvan siihen, että sukuja on vain yksi.[4] Perinteisempi sukujako on seuraava:[5]
Asteliaceae on yksisirkkaisheimo Asparagales-lahkossa. Sen 36 lajia kasvaa Uudesta-Seelannista Uuteen-Guineaan ulottuvalla alueella, Tyynenmeren saarilla, Chilessä ja Maskareeneilla Intian valtamerellä.
