Mattopyton (Morelia spilota) on suurikokoinen pytonkäärme Australian, Indonesian ja Uuden-Guinean seudulta. Lajiin kuuluu kuusi tunnettua alalajia, joista käytetään yleisnimiä mattopytonit ja timanttipytonit. Alalajeista M. spilota spilota ja M. spilota imbricata ovat uhanalaisia.
Aikuinen mattopyton kasvaa noin 2–4 metrin mittaiseksi ja voi painaa 15 kg. Naaraat kasvavat yleensä koiraita suuremmiksi. Pisin vahvistettu mittaustulos on Irlannissa vankeudessa elänyt yksilö, joka oli 396 cm pitkä. Eri alalajit kasvavat eri kokoisiksi; M.spilota mcdowelli on suurin ja M.spilota variegata pienin. Mattopyton on hoikkarakenteinen ja sillä on kolmiomainen pää. Käärmeen väritys vaihtelee tummanvihreästä mustaan, keltaisilla tai valkoisilla kuvioilla joissa voi olla tumma reunus. Kuviointi muistuttaa vinoneliöitä, mistä johtuu yksi lajin nimistä, timanttipyton. Väreissä ja kuvioissa on suuria alalajikohtaisia eroja. Silmät ovat pään kokoon nähden normaalikokoiset ja pupilli on pystysuora. Ylähuulessa on lämpöä aistivia kuoppia.
Mattopytoneita esiintyy Australian mantereella kaikkialla paitsi aavikolla. Lajia tavataan paljon lounaisosien metsissä. Indonesian ja Uuden-Guinean saarilla esiintyy myös joitakin alalajeja. Australian Queenslandin alueella elää alalaji M. spilota cheynei, Murray- ja Darlingjokien alueella M. spilota metcalfei ja Länsi-Australiassa M. spilota imbricata. Laji kiipeilee puissa ja väijyy usein saalistaan puunoksalle kiertyneenä. Pytonit menestyvät lämpimissä ja kuivissa metsissä sekä heinikoissa.
Mattopyton syö jyrsijöitä, lintuja, lepakoita ja liskoja. Se vaanii saalistaan puussa tai maassa ja tappaa saaliinsa kuristamalla. Käärme on usein elinalueensa suurin petoeläin. Se saalistaa pääasiassa öisin.
Morelia spilota jakaantuu seuraaviin kuuteen vahvistettuun alalajiin:
Alalaji Nimeäjä Yleisnimi Levinneisyys Morelia spilota cheynei Wells & Wellington, 1984 Viidakkomattopyton Australia, koillis-Queensland. Morelia spilota imbricata Smith, 1981 Etelän mattopyton Lounais-Australiasta Eyren niemimaalle Etelä-Australiassa. Morelia spilota mcdowelli Wells & Wellington, 1984 Rannikkomattopyton Itäinen Queensland ja koillinen Uusi Etelä-Wales. Morelia spilota metcalfei Wells & Wellington, 1984 Sisämaan mattopyton Australiassa Murrayn-Darlingin suistosta Uuteen Etelä-Walesiin, Victoriaan ja Etelä-Australiaan. Morelia spilota spilota Lacépède, 1804 Timanttipyton Itäinen Uusi Etelä-Wales ja Victorian rannikkoseudut. Morelia spilota variegata J.E.Gray, 1842 Länsi-Papuan mattopyton Uusi-Guinea, Papua-Uusi-Guinea sekä Australian luoteisosat.Mattopyton (Morelia spilota) on suurikokoinen pytonkäärme Australian, Indonesian ja Uuden-Guinean seudulta. Lajiin kuuluu kuusi tunnettua alalajia, joista käytetään yleisnimiä mattopytonit ja timanttipytonit. Alalajeista M. spilota spilota ja M. spilota imbricata ovat uhanalaisia.
Aikuinen mattopyton kasvaa noin 2–4 metrin mittaiseksi ja voi painaa 15 kg. Naaraat kasvavat yleensä koiraita suuremmiksi. Pisin vahvistettu mittaustulos on Irlannissa vankeudessa elänyt yksilö, joka oli 396 cm pitkä. Eri alalajit kasvavat eri kokoisiksi; M.spilota mcdowelli on suurin ja M.spilota variegata pienin. Mattopyton on hoikkarakenteinen ja sillä on kolmiomainen pää. Käärmeen väritys vaihtelee tummanvihreästä mustaan, keltaisilla tai valkoisilla kuvioilla joissa voi olla tumma reunus. Kuviointi muistuttaa vinoneliöitä, mistä johtuu yksi lajin nimistä, timanttipyton. Väreissä ja kuvioissa on suuria alalajikohtaisia eroja. Silmät ovat pään kokoon nähden normaalikokoiset ja pupilli on pystysuora. Ylähuulessa on lämpöä aistivia kuoppia.