Viuhkaperhosmaiset (Alucitoidea) on noin 230 lajia sisältävä pieni perhosten yläheimo.[1] Ryhmän silmiinpistävin piirre on siipien muodostuminen erillistä, ohuista liuskoista.
Viuhkaperhosmaiset ovat hentorakenteisia pikkuperhosia, ja useimmilla lajeilla siivet jakaantuvat tyveä myöten kapeisiin, usein höyhenmäisiin liuskoihin. Siipien jakautuminen kaipeisiin kaistaleisiin on perhosilla hyvin harvinainen piirre, joka esiintyy viuhkaperhosten lisäksi vain sulkaperhosilla. Saattaa olla, että viuhkaperhoset ovat todellisuudessa sulkaperhosten sisarryhmä, mutta niiden morfologia viittaa sukulaisuuteen enemmänkin hammaskoiden sekä pienen Copromorphoidea-yläheimon kanssa. Parikymmentä lajia kuuluu austroaasialaiseen Tinodidaeen, jonka asema erillisenä heimona on joissakin lähteissä kyseenalaistettu. Loput lajit kuuluvat varsinaisiin viuhkaperhosiin.[2]
Perhosten siipisuonissa on surkastumia.[2] Lisäksi takaruumiin toisen jaokkeen vatsapuolella on V-kirjainta muistuttava paksuuntuma ja selkäpuolen jaokkeissa poikittaisia piikkirivejä.[3] Pistesilmien kehitysaste vaihtelee, mutta imukärsä on aina suomuton ja huulirihmat pitkät.[2]
Toukat elävät ravintokasvinsa sisällä yleensä kovertajina, mutta saattavat tehdä myös äkämiä. Kotelon jaokkeet I-IV ovat liikkumattomat kuten monilla muillakin pikkuperhosryhmillä.[2]
Viuhkaperhosmaiset (Alucitoidea) on noin 230 lajia sisältävä pieni perhosten yläheimo. Ryhmän silmiinpistävin piirre on siipien muodostuminen erillistä, ohuista liuskoista.
Viuhkaperhosmaiset ovat hentorakenteisia pikkuperhosia, ja useimmilla lajeilla siivet jakaantuvat tyveä myöten kapeisiin, usein höyhenmäisiin liuskoihin. Siipien jakautuminen kaipeisiin kaistaleisiin on perhosilla hyvin harvinainen piirre, joka esiintyy viuhkaperhosten lisäksi vain sulkaperhosilla. Saattaa olla, että viuhkaperhoset ovat todellisuudessa sulkaperhosten sisarryhmä, mutta niiden morfologia viittaa sukulaisuuteen enemmänkin hammaskoiden sekä pienen Copromorphoidea-yläheimon kanssa. Parikymmentä lajia kuuluu austroaasialaiseen Tinodidaeen, jonka asema erillisenä heimona on joissakin lähteissä kyseenalaistettu. Loput lajit kuuluvat varsinaisiin viuhkaperhosiin.
Perhosten siipisuonissa on surkastumia. Lisäksi takaruumiin toisen jaokkeen vatsapuolella on V-kirjainta muistuttava paksuuntuma ja selkäpuolen jaokkeissa poikittaisia piikkirivejä. Pistesilmien kehitysaste vaihtelee, mutta imukärsä on aina suomuton ja huulirihmat pitkät.
Toukat elävät ravintokasvinsa sisällä yleensä kovertajina, mutta saattavat tehdä myös äkämiä. Kotelon jaokkeet I-IV ovat liikkumattomat kuten monilla muillakin pikkuperhosryhmillä.
