Idänkynsimö (Draba cinerea, myös D. magellanica ssp. cinerea) on pohjoisen pallonpuoliskon tundra-alueiden ristikukkainen kasvilaji. Suomessa laji on uhanalainen ja rauhoitettu. Se on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteissä II ja IV, sillä se on Unionin alueella hyvin harvinainen.[1]
Monivuotinen idänkynsimö kasvaa 15–30 cm korkeaksi. Tavallisesti haaraton varsi on tiheään tähtikarvainen ja väriltään harmaa. Varren tyviosassa on suikeiden, ehytlaitaisten tai niukkahampaisten lehtien muodostama ruusuke. Kukkavarsissa on tavallisesti 2–4 hampaallista, pientä lehteä. Alle senttimetrin levyiset kukat ovat kellanvalkeita. Idänkynsimö kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Hedelmistö on usein pitkävartinen. Lidut ovat 5–7 mm pitkiä, kapeansoikeita, pulleahkoja, suoria ja tähtikarvaisia.[2]
Idänkynsimö muistuttaa isokynsimöä (D. daurica), jonka muunnoksena sitä on aikaisemmin pidetty.[3]
Idänkynsimöä tavataan lähes koko Pohjois-Venäjän, Siperian ja Pohjois-Amerikan tundravyöhykkeellä. Myös Norjan Ruijassa oleva kynsimökanta luetaan nykyisin kuuluvan idänkynsimöön.[3][4] Suomessa laji on harvinainen ja siitä tunnetaan Kuusamossa ja Sallassa 33 erillistä esiintymää. Näistä valtaosa sijaitsee Oulangan kansallispuistossa. Idänkynsimö lienee levinnyt Suomeen viime jääkauden loppuaikoina.[4][5]
Idänkynsimö on kalkinvaatija. Se kasvaa rotkolaaksojen ja rantojen kalkkipitoisten kallioiden paahdeseinämillä, pengermillä ja raoissa. Suomessa lajin uhkina ovat keräily ja paikoitellen myös maaperän kulutus.[6]
Idänkynsimö (Draba cinerea, myös D. magellanica ssp. cinerea) on pohjoisen pallonpuoliskon tundra-alueiden ristikukkainen kasvilaji. Suomessa laji on uhanalainen ja rauhoitettu. Se on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteissä II ja IV, sillä se on Unionin alueella hyvin harvinainen.
