Konnanvihvilä (Juncus bufonius) on kosteiden paikkojen matala kasvi.
Konnanvihvilän varsi on haarova, liereät lehdet harvassa.[2] Se kukkii kesäkuusta elokuuhun, kukkavarsi on pitkä ja kukat sijaitsevat siinä yksitellen. Suojuslehdet ovat vihreät tai punertavat, ja kolme sisintä ovat paljon pidemmät kuin muut. Niiden keskellä on kuusi hedettä, joiden pituus on noin kaksi kertaa suojuslehtien pituus. Hedelmä on vaaleanruskea.[3]
Konnanvihvilää tavataan luonnonvaraisena Euroopassa, Afrikassa, Venäjällä, Kaakkois-Aasiassa, Australiassa ja Amerikassa. Se kasvaa kosteissa ympäristöissä, sisävesien rannoilla ja riisipelloilla.[1] Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaisempi maan pohjoisissa. Sen oletetaan saapuneen ja levinneen Suomeen ihmisen myötävaikutuksella.[4]
Konnanvihvilä (Juncus bufonius) on kosteiden paikkojen matala kasvi.
Konnanvihvilän varsi on haarova, liereät lehdet harvassa. Se kukkii kesäkuusta elokuuhun, kukkavarsi on pitkä ja kukat sijaitsevat siinä yksitellen. Suojuslehdet ovat vihreät tai punertavat, ja kolme sisintä ovat paljon pidemmät kuin muut. Niiden keskellä on kuusi hedettä, joiden pituus on noin kaksi kertaa suojuslehtien pituus. Hedelmä on vaaleanruskea.
Konnanvihvilää tavataan luonnonvaraisena Euroopassa, Afrikassa, Venäjällä, Kaakkois-Aasiassa, Australiassa ja Amerikassa. Se kasvaa kosteissa ympäristöissä, sisävesien rannoilla ja riisipelloilla. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaisempi maan pohjoisissa. Sen oletetaan saapuneen ja levinneen Suomeen ihmisen myötävaikutuksella.
