Ripsieläimet (Ciliophora tai Ciliata) ovat pieniä yksisoluisia alkueläimiä. Niiden nimitys johtuu niiden solujen pinnalla olevista ripsien kaltaisista pienistä karvoista, joiden avulla eliö liikkuu. Ripsieläimet kuuluvat Chromalveolata-kunnan Alveolata-pääjaksoon, jossa niiden lähimmät sukulaiset ovat panssarilevät ja itiöeläimet. Tohvelieläimet ovat tunnetuimpia ripsieläimiä.
Ripsieläimiä elää runsaasti vedessä ja myös kosteassa maassa. Ne fagosytoivat ravinnokseen pieniä eliöitä, kuten bakteereja ja yksisoluisia leviä. Monilla ripsieläimillä on ravinnon hankkimista varten kehittynyt erityinen solusuu ja siihen liittyvä solunielu, jonne eliön ripsien aiheuttama virtaus kuljettaa ravintopartikkeleita. Solunielun perällä ravintohiukkaset ympäröityvät kalvolla ja kulkeutuvat solun sisään niin sanotuiksi ravintovakuoleiksi. Solussa lysosomit hajottavat ravintovakuoleissa olevat hiukkaset. Sulamattomat ravintohiukkaset kuljetetaan ulos solusta eksosytoosilla.
Ripsieläimillä on poikkeuksellinen tumarakenne: niillä on kaksi tumaa. Pienempi tuma on diploidinen ja säätelee solun lisääntymistä. Suurempi on puolestaan polyploidinen ja säätelee solun elintoimintoja.
Ripsieläimet lisääntyvät sekä suvuttomasti jakautumalla että myös suvullisesti. Suvullisessa lisääntymisessä kaksi soluyksilöä sulautuvat yhteen, jonka jälkeen ne taas jakautuvat kahdeksi tytärsoluksi.
Ripsieläimet (Ciliophora tai Ciliata) ovat pieniä yksisoluisia alkueläimiä. Niiden nimitys johtuu niiden solujen pinnalla olevista ripsien kaltaisista pienistä karvoista, joiden avulla eliö liikkuu. Ripsieläimet kuuluvat Chromalveolata-kunnan Alveolata-pääjaksoon, jossa niiden lähimmät sukulaiset ovat panssarilevät ja itiöeläimet. Tohvelieläimet ovat tunnetuimpia ripsieläimiä.
Ripsieläimiä elää runsaasti vedessä ja myös kosteassa maassa. Ne fagosytoivat ravinnokseen pieniä eliöitä, kuten bakteereja ja yksisoluisia leviä. Monilla ripsieläimillä on ravinnon hankkimista varten kehittynyt erityinen solusuu ja siihen liittyvä solunielu, jonne eliön ripsien aiheuttama virtaus kuljettaa ravintopartikkeleita. Solunielun perällä ravintohiukkaset ympäröityvät kalvolla ja kulkeutuvat solun sisään niin sanotuiksi ravintovakuoleiksi. Solussa lysosomit hajottavat ravintovakuoleissa olevat hiukkaset. Sulamattomat ravintohiukkaset kuljetetaan ulos solusta eksosytoosilla.
Ripsieläimillä on poikkeuksellinen tumarakenne: niillä on kaksi tumaa. Pienempi tuma on diploidinen ja säätelee solun lisääntymistä. Suurempi on puolestaan polyploidinen ja säätelee solun elintoimintoja.
Ripsieläimet lisääntyvät sekä suvuttomasti jakautumalla että myös suvullisesti. Suvullisessa lisääntymisessä kaksi soluyksilöä sulautuvat yhteen, jonka jälkeen ne taas jakautuvat kahdeksi tytärsoluksi.
