Keltanavaga (Eleginus gracilis) on turskien heimoon (Gadidae) kuuluva Pohjoisen Tyynenmeren kala. Sen levinneisyysalue kiertää Tyynenmeren rannikkoa Korean vesiltä Alaskan Sitkaan ja ulottuu myös Beringinsalmen pohjoispuolelle Tšuktšimereen ja Beaufortinmereen.
Keltanavagat elävät rannikon ja jään tuntumassa. Talvisajan ne viettävät rantavesissä, jossa kutu tapahtuu. Niitä tavataan jokisuissa ja se nousevat jokiin myös täysin makeaan veteen. Kesällä ne siirtyvät avoveteen. Ne syövät äyriäisiä ja pohjaeläimiä ja myös pieniä kaloja. Aikuiset yksilöt ovat 25-35 cm:n mittaisia.
Venäjän rannikolla keltanavagaa pyydetään kaupallisesti mm. nuotilla ja rysillä. Se on suosittu pilkkikalastuksen kohde. Vuosisaaliit 2000-luvulla ovat olleet 20 000 – 50 000 tonnin välillä. Amerikassa kaupallista pyyntiä ei ole.
Keltanavagan ekologinen vastinlaji Euroopan pohjoisrannikolla on navaga.
Keltanavaga (Eleginus gracilis) on turskien heimoon (Gadidae) kuuluva Pohjoisen Tyynenmeren kala. Sen levinneisyysalue kiertää Tyynenmeren rannikkoa Korean vesiltä Alaskan Sitkaan ja ulottuu myös Beringinsalmen pohjoispuolelle Tšuktšimereen ja Beaufortinmereen.
Keltanavagat elävät rannikon ja jään tuntumassa. Talvisajan ne viettävät rantavesissä, jossa kutu tapahtuu. Niitä tavataan jokisuissa ja se nousevat jokiin myös täysin makeaan veteen. Kesällä ne siirtyvät avoveteen. Ne syövät äyriäisiä ja pohjaeläimiä ja myös pieniä kaloja. Aikuiset yksilöt ovat 25-35 cm:n mittaisia.
Venäjän rannikolla keltanavagaa pyydetään kaupallisesti mm. nuotilla ja rysillä. Se on suosittu pilkkikalastuksen kohde. Vuosisaaliit 2000-luvulla ovat olleet 20 000 – 50 000 tonnin välillä. Amerikassa kaupallista pyyntiä ei ole.
Keltanavagan ekologinen vastinlaji Euroopan pohjoisrannikolla on navaga.
