Rafflesiakasvit (Rafflesiaceae) on Itä- ja Kaakkois-Aasiassa esiintyvä loiskasviheimo. Ne ovat lehdettömiä, varrettomia ja juurettomia kasveja, joilla ei ole lainkaan yhteyttäviä kasvinosia. Etenkin eräillä Rafflesia-suvun lajeilla on valtavankokoiset kukat.
Rafflesiakasvit ovat erittäin sopeutuneita loisia. Ne ovat elävät lähes koko elämänsä Tetrastigma-suvun viiniköynösten sisällä, missä ne muodostavat sienimäistä rihmastoa. Kukinto, joka puhkeaa esiin isäntäkasvin rungosta tai juuristosta, on rafflesiakasvien ainoa isännän ulkopuolelle kasvava osa. Kukat tuoksuvat mädäntyneelle ja houkuttelevat pölyttäjiksi kärpäsiä.
Rafflesiakasveihin luetaan kuuluvaksi kolme kasvisukua (ohessa esimerkkikuva)
Aikaisemmin heimo tulkittiin laajemmaksi, mutta sittemmin niin ikään sisäloisina eläviä kasveja edustavat heimot Mitrastemonaceae, Cytinaceae ja Apodanthaceae on erotettu pois koko Malpighiales-lahkosta.
Maaliskuussa 2007 julkaistun mitokondrio-DNA:n analysointiin perustuvan tutkimuksen mukaan Rafflesiaceae on eriytynyt tyräkkikasveista (Euphorbiaceae) noin 46 miljoonaa vuotta ennen haarautumistaan edellä mainittuihin kolmeen sukuun. Tämän evoluution aikana heimo on paitsi erikoistunut täysin loiselämään, myös kasvattanut kukkien läpimitan keskimäärin 79 kertaa suuremmaksi kuin tyräkkikasveilla keskimäärin. Tämä on luultavasti evolutiivisen gigantismin ennätys monisoluisten eliöiden joukossa.
Rafflesiakasvien marjamaiset hedelmät ovat mehukkaita ja täynnä pieniä siemeniä. Rafflesioilla ainakin eräät oravat (Callosciurus) ja tupaijat (Tupaia) toimivat siemeten levittäjinä. Rhizantheksien ja Saprioiden siementen levittäjää ei tunneta.
Rafflesiakasvit (Rafflesiaceae) on Itä- ja Kaakkois-Aasiassa esiintyvä loiskasviheimo. Ne ovat lehdettömiä, varrettomia ja juurettomia kasveja, joilla ei ole lainkaan yhteyttäviä kasvinosia. Etenkin eräillä Rafflesia-suvun lajeilla on valtavankokoiset kukat.
Rafflesiakasvit ovat erittäin sopeutuneita loisia. Ne ovat elävät lähes koko elämänsä Tetrastigma-suvun viiniköynösten sisällä, missä ne muodostavat sienimäistä rihmastoa. Kukinto, joka puhkeaa esiin isäntäkasvin rungosta tai juuristosta, on rafflesiakasvien ainoa isännän ulkopuolelle kasvava osa. Kukat tuoksuvat mädäntyneelle ja houkuttelevat pölyttäjiksi kärpäsiä.
Rafflesiakasveihin luetaan kuuluvaksi kolme kasvisukua (ohessa esimerkkikuva)
Rafflesia (esimerkiksi Rafflesia arnoldii) Rhizanthes (esimerkiksi Rhizanthes zippelli) Sapria (esimerkiksi Sapria himalayana)Aikaisemmin heimo tulkittiin laajemmaksi, mutta sittemmin niin ikään sisäloisina eläviä kasveja edustavat heimot Mitrastemonaceae, Cytinaceae ja Apodanthaceae on erotettu pois koko Malpighiales-lahkosta.
Maaliskuussa 2007 julkaistun mitokondrio-DNA:n analysointiin perustuvan tutkimuksen mukaan Rafflesiaceae on eriytynyt tyräkkikasveista (Euphorbiaceae) noin 46 miljoonaa vuotta ennen haarautumistaan edellä mainittuihin kolmeen sukuun. Tämän evoluution aikana heimo on paitsi erikoistunut täysin loiselämään, myös kasvattanut kukkien läpimitan keskimäärin 79 kertaa suuremmaksi kuin tyräkkikasveilla keskimäärin. Tämä on luultavasti evolutiivisen gigantismin ennätys monisoluisten eliöiden joukossa.
Rafflesiakasvien marjamaiset hedelmät ovat mehukkaita ja täynnä pieniä siemeniä. Rafflesioilla ainakin eräät oravat (Callosciurus) ja tupaijat (Tupaia) toimivat siemeten levittäjinä. Rhizantheksien ja Saprioiden siementen levittäjää ei tunneta.
