Strykniinipähkinäkasvit (Loganiaceae) on runsaat 400 lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Gentianales-lahkossa.
Strykniinipähkinäkasveihin kuuluu yksivuotisia ruohoja, pensaita ja liaaneja, joiden aineenvaihduntatuotteita ovat eräät alkaloidit. Lehdissä on joskus tuppimainen korvake, ja lehdet ovat tavallisesti sulka-, harvoin kourasuoniset. Kukat ovat neli- tai viisilukuisia. Verhiö on toisinaan tyvestään yhteen kasvanut ja usein suustaan karvainen. Kukassa ei ole mesiäistä, tai se on heikosti kehittynyt tai sikiäimen seinämässä on mesirauhasia. Sikiäin on usein osittain kehänalainen ja osittain erilehtinen (apokarppinen); kussakin emilehdessä on tavallisesti paljon siemenaiheita. Vartalo voi olla haarainen, ja luotti on pallomainen, nuijamainen, kaksiliuskainen tai pistemäinen. Hedelmä on tuppilo, rakokota, luumarja tai marja.[1]
Heimo on levinnyt kaikkialle tropiikkiin keskittyen kuitenkin Australiaan ja Uuteen-Kaledoniaan.[2]
Strykniinipähkinäkasveja on 420 lajia 13 suvussa, joista runsaslajisimmat ovat strykniinipähkinät (Strychnos, 190 lajia), Mitrasacme ja Geniostoma (kummassakin 55 lajia). Läheisin sukulaisheimo on Gelsemiaceae.[3]
Heimon suvut:[4]
Monet strykniinipähkinäkasvilajit ovat erittäin myrkyllisiä sisältämiensä alkaloidien vuoksi ja aiheuttavat jopa kuolemaan johtavia kouristuksia. Kasveissa voi olla myös glykosideja. Kasveja onkin käytetty nuolimyrkkyjen valmistukseen, tuomiomyrkkyinä, mutta myös rohdoksina (mm. puuntojuuret). Niillä on käyttöä myös lääkkeinä.[5]
Antonia ovata.
Strykniinipähkinäkasveja: Antonia, Bonyunia ja Usteria.
Gardneria-suvun kasvien osia.
Geniostoma ligustrifolium.
Logania albiflora.
Mitrasacme polymorpha.
Mitrasacme (vas.) ja Mitreola.
Hurmepuuntojuuri (Spigelia marilandica).
Strykniinipähkinäkasvit (Loganiaceae) on runsaat 400 lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Gentianales-lahkossa.
