Lutukat (Capsella) on ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun luetaan nykyisin kuuluvaksi kahdeksan lajia sekä yksi lajiristeymä[1].
Lutukat ovat yksi- tai kaksivuotisia ruohovartisia kasveja. Niiden varret ovat haarattomia tai haaroittuneita sekä kasvutavaltaan pystyjä. Lutukat ovat joko täysin tai lähes kaljuja; karvoja voi esiintyä varren alaosissa. Mahdolliset karvat ovat yksinkertaisia trikoomia tai tähtikarvoja. Lehtiä lutukoilla on sekä varsissa että lehtiruusukkeena varsien tyvillä. Ruusukelehdet ovat eripituisia ja niiden muoto vaihtelee ehyen ja syvään pariliuskaisen väliltä. Varsilehdet ovat sepiviä ja hammaslaitaisia. Lutukoiden kukinto on terttu ja kukkien terälehdet ovat 2–3 mm pitkiä sekä valkoisia. Lutukoiden hedelmät ovat kolmionmuotoisia lituja.[2]
Suomessa[3] ja Ruotsissa[2] ainut luonnonvaraisena kasvava lutukkalaji on rikkalutukka eli lutukka (Capsella bursa-pastoris). Sitä tavataan joutomailla sekä yleisenä rikkakasvina pelloilla. Suomessa länsirannikolla on tavattu myös rusolutukkaa (Capsella rubella)[3] ja Ruotsissa myös Capsella grandiflora –lajia[2].
Lutukoiden (Capsella) suvun tieteellinen nimi tulee latinan kielen sanan capsa (suom. tyttö) diminutiivimuodosta ja viittaa lutukoiden lituihin. Lisäksi Marcellus Empiricus käytti Capsella-nimeä erään kasvin nimenä jo 400-luvulla.[2]
Lutukat (Capsella) on ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun luetaan nykyisin kuuluvaksi kahdeksan lajia sekä yksi lajiristeymä.
