Strutsilinnut (Struthioniformes) on suurikokoisten lentokyvyttömien lintujen lahko, jonka jäsenistä suurin osa on kuollut sukupuuttoon. Toisin kuin muilla lentokyvyttömillä linnuilla, strutsilintujen rintalastassa ei ole harjannetta, joten ne eivät voisi lentää, vaikka niillä olisikin riittävän isot siivet. Niitä kutsuttiinkin aikaisemmin nimellä "sileälastaiset". Lahkon lajeja elää Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Guineassa ja Uudessa-Seelannissa. Strutsilintujen lähimpiä sukulaisia ovat tinamit, jotka on toisinaan luettukin mukaan strutsilintujen lahkoon[1].
Vanhentuneessa luokittelussa strutsilintujen lahkoon luettiin ainoastaan strutsi, ja muut heimot kuuluivat omiin lahkoihinsa: nandut nandulintuihin Rheiformes, kasuaarit ja emut kasuaarilintuihin Casuariiformes ja kiivit kiivilintuihin Apterygiformes.[2][3]
Nykyisin elävien ja äskettäin sukupuuttoon kuolleiden strutsilintujen luokittelu BirdLife Suomen (2006) mukaan.[4]
Strutsilinnut (Struthioniformes) on suurikokoisten lentokyvyttömien lintujen lahko, jonka jäsenistä suurin osa on kuollut sukupuuttoon. Toisin kuin muilla lentokyvyttömillä linnuilla, strutsilintujen rintalastassa ei ole harjannetta, joten ne eivät voisi lentää, vaikka niillä olisikin riittävän isot siivet. Niitä kutsuttiinkin aikaisemmin nimellä "sileälastaiset". Lahkon lajeja elää Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Guineassa ja Uudessa-Seelannissa. Strutsilintujen lähimpiä sukulaisia ovat tinamit, jotka on toisinaan luettukin mukaan strutsilintujen lahkoon.
Vanhentuneessa luokittelussa strutsilintujen lahkoon luettiin ainoastaan strutsi, ja muut heimot kuuluivat omiin lahkoihinsa: nandut nandulintuihin Rheiformes, kasuaarit ja emut kasuaarilintuihin Casuariiformes ja kiivit kiivilintuihin Apterygiformes.
