Daphniphyllaceae on kasviheimo koppisiemenisten Saxifragales-lahkossa. Heimon ainoa suku on Daphniphyllum.
Kasvit ovat ainavihantia ja karvattomia puita tai pensaita, joihin kerääntyy alumiinia, ja jotka sisältävät eräitä iridoideja ja alkaloideja. Lehdet sijaitsevat valekiehkuroissa kierteisesti ja ovat ehytlaitaisia, sulkasuonisia ja korvakkeettomia, usein alta harmahtavia; ruotien pituus vaihtelee samassakin versossa. Pienet kukat ovat perällisiä, yksineuvoisia ja sijaitsevat huiskilomaisissa kukinnoissa. Kehä on yksikiehkurainen ja enemmän tai vähemmän verhiömäinen, siinä on 2-6 lehteä; joskus kukka on kehätön. Hedekukassa on 5-24 hedettä, joiden ponnet avautuvat raoilla; joskus on myös joutoheteitä. Emikukassa on eri- tai yhdislehtinen kehä tai kehä puuttuu, toisinaan joutoheteitä ja yhdislehtinen kehänpäällinen sikiäin, jossa on 2-4 emilehteä ja kärki- tai aksiletyyppinen istukka tai laitaistukat. Vartalot ovat lyhyitä ja käyriä, luotit melko massiivisia monisoluisine ulokkeineen. Kutakin emilehteä kohden on sikiäimessä yksi tai tavallisemmin kaksi riippuvaa siemenaihetta. Hedelmä on yksisiemeninen luumarja. Siemenissä on niukka perispermi eli ulkovalkuainen ja lyhyt alkio. Joskus esiintyy monialkioisuutta.[1]
Heimo/suku kasvaa Itä-Aasiasta Malaijien saaristoon ulottuvalla alueella.[2]
Daphniphyllaceae ja sen ainoa suku Daphniphyllum sisältää kymmenen lajia. Niiden systemaattinen asema on ollut epävakaa: joskus niitä on pidetty esim. tyräkkikasvien (Euphorbiaceae) tai heimon Balanopaceae sukulaisina. Nykykäsityksen mukaan ne ovat katsurakasvien (Cercidiphyllaceae) sisarryhmä Saxifragales-lahkon evoluutiopuussa.[3]
Daphniphyllaceae on kasviheimo koppisiemenisten Saxifragales-lahkossa. Heimon ainoa suku on Daphniphyllum.
