Acinonyx jubatus hecki on äärimmäisen uhanalainen gepardin alalaji, jota arvioidaan olevan jäljellä enintään 250 aikuista yksilöä. Niitä on tavattu ainakin Algeriassa, Togossa, Nigerissä, Malissa, Beninissä ja Burkina Fasossa.[3]
Tästä gepardista ja sen käyttäytymisestä ei tiedetä juuri mitään. Eläimiä kuvasi viimeksi brittiläinen tutkimusryhmä, jonka ottamia kuvia on julkaistu helmikuussa 2009. Kuvista ja eläinten asuinseutujen asukkailta kootaan eläimen ekologiasta ja siihen kohdistuvista uhista uutta tietoa.[3] Tutkimuksen tekijöinä ovat Zoological Society of London (ZSL), Office du Parc National de l'Ahaggar ja Bejaïan yliopisto, ja sille antaa tukea Wildlife Conservation Society and Panthera -niminen järjestö, joka on omistautunut maailman 36 villin kissaeläinlajin suojelulle.[4]
A. j. hecki -gepardin pääasiallinen ravinto on thomsoningaselli. Muita sen saaliseläimiä ovat impala ja toisinaan muut pienet sorkkaeläimet.
A. j. hecki -gepardi elää yleensä yksin. Toisinaan niitä kuitenkin esiintyy pieninä, yleensä emon ja pentujen tai uroksen muodostamana ryhmänä, jonka liikkuma-ala on tavallisesti hyvin pieni. Naaraiden elinalueet sijaitsevat seuduilla, joilla on runsaasti ravintoa, ja urosten elinalueet määräytyvät naaraiden alueiden perusteella. Niiden levinneisyysalueen oletetaan kattavan suunnilleen keskisen Länsi-Saharan aavikon ja Sahelin muodostaman kaistaleen, jolla ne elävät hajanaisina populaatioina. Tutkijat arvelevat, että suurin populaatio on Algeriassa Ahaggarin ylänköalueella, mutta siitä on todisteena vain vuonna 2009 julkaistu neljään yksilöön pohjautuva raportti ja vähäiset tiedot.[4]
Acinonyx jubatus hecki on äärimmäisen uhanalainen gepardin alalaji, jota arvioidaan olevan jäljellä enintään 250 aikuista yksilöä. Niitä on tavattu ainakin Algeriassa, Togossa, Nigerissä, Malissa, Beninissä ja Burkina Fasossa.
Tästä gepardista ja sen käyttäytymisestä ei tiedetä juuri mitään. Eläimiä kuvasi viimeksi brittiläinen tutkimusryhmä, jonka ottamia kuvia on julkaistu helmikuussa 2009. Kuvista ja eläinten asuinseutujen asukkailta kootaan eläimen ekologiasta ja siihen kohdistuvista uhista uutta tietoa. Tutkimuksen tekijöinä ovat Zoological Society of London (ZSL), Office du Parc National de l'Ahaggar ja Bejaïan yliopisto, ja sille antaa tukea Wildlife Conservation Society and Panthera -niminen järjestö, joka on omistautunut maailman 36 villin kissaeläinlajin suojelulle.
