dcsimg

Nivelherneet ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Nivelherneet (Aeschynomene) on hernekasvisuku (heimo Fabaceae). Siihen kuuluu noin 150 trooppista ja subtrooppista pensas- ja ruoholajia. Niiden luontaista kasvualuetta ovat pääasiassa Intia, Sri Lanka, Malesia ja trooppinen Afrikka.[2]

Tuntomerkit

Varret ovat tavallisesti hohkaiset, pystyt tai vesiympäristöissä kasvavilla kelluvat. Lehdet sijaitsevat vuorottaisesti ja ovat parilehdykkäisiä; lehdykät ehytlaitaisia. Herneen kukkia muistuttavat kukat sijaitsevat pienissä tertuissa lehtihangoissa. Verholehdet ovat kasvaneet yhteen viisihampaiseksi maljaksi. Teriö on hernekasveille tyypillinen, perhomainen. Heteitä on kymmenen, ja ne ovat kasvaneet yhteen palhoistaan. Emilehtiä on yksi; sikiäimessä monta siemenaihetta. Hedelmä on siementen väliltä kuroutuva nivelpalko.[2]

Lajeja

Lajeista tunnetuin on Aeschynomene aspera, joka kasvaa trooppisen Afrikan ja Aasian vesissä tai soilla. Laji on pensasmainen. Varsien ydinkerroksesta valmistetaan hellekypäriä ja -hattuja. Valmistus on keskittynyt Kalkuttaan. Samaan tarkoitukseen voidaan käyttää myös lajeja A. uniflora ja A. elaphroxylon. Edellinen on monivuotinen ruoho, jälkimmäinen afrikkalainen pensas. Lajia A. indica käytetään polttopuuna Intiassa ja Pakistanissa; se on varpumainen yksivuotiskasvi. Karjan rehuna käytetään trooppisessa Amerikassa pensaslajia A. americana.[2]

Lähteet

Viitteet

  1. ONKI, Kassu: Aeschynomene yso.fi. Viitattu 21.7.2012.
  2. a b c Kasvien maailma 1, s. 39.

Aiheesta muualla

licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI

Nivelherneet: Brief Summary ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Nivelherneet (Aeschynomene) on hernekasvisuku (heimo Fabaceae). Siihen kuuluu noin 150 trooppista ja subtrooppista pensas- ja ruoholajia. Niiden luontaista kasvualuetta ovat pääasiassa Intia, Sri Lanka, Malesia ja trooppinen Afrikka.

licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI