Hankakohokki (Silene dichotoma) on lähinnä Euroopassa tavattava, runsaskukkainen kohokkikasvi.
Yksi- tai kaksivuotinen hankakohokki kasvaa 30–50 cm korkeaksi. Kasvi on pysty, yläosasta haarova, lyhytkarvainen ja nystykarvaton. Lehtien muoto vaihtelee puikeista kapeansoikeisiin.
Kukinnossa on runsaasti nuokkuvia kukkia. Sekä kukan verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on ulkoverhiötön ja kapean lieriömäinen, teriö on lisäteriöllinen. Terälehdet ovat valkoisia ja niiden lavat ovat syvään kaksijakoisia. Lapojen liuskat ovat 2,5–3,5 mm leveitä. Emin vartaloita on kolme kappaletta. Suomessa hankakohokki kukkii heinä-syyskuussa.
Hedelmä on kuusiliuskaisesti aukeava kota.[1]
Suomessa hankakohokista on tavattu kahta alalajia: nimialalaji (pelto)hankakohokkia (ssp. dichotoma) sekä kaakonhankakohokkia (ssp. racemosa).[2]
Hankakohokki on alun perin kotoisin Turkista sekä Itä-Euroopasta, jossa sitä kasvaa Sloveniasta Kreikkaan, Bulgariaan, Romaniaan, Länsi-Ukrainaan ja Länsi-Venäjälle. Laji on levinnyt paikoin myös Keski-Eurooppaan ja Fennoskandian etelä- ja keskiosiin. Sitä tavataan myös Keski-Aasiassa sekä tulokaslajina eri puolilla Pohjois-Amerikkaa, Uutta-Seelantia ja Australiaa.[3]
Suomessa hankakohokki on harvinainen uustulokas, jota on tavattu Etelä- ja Keski-Suomesta sekä Pohjanlahden rannikolla Kemin korkeudelle saakka. Lajia on nykyisin tavattu harvoin, suurin osa tunnetuista havannoista on 1900-luvun alkupuolelta tai vanhempia.[4][5]
Hankakohokkia on Suomessa tavattu heinäpelloilla, viljelymailla ja lastauspaikoilla.[4] Laji on levinnyt Fennoskandiaan erityisesti apilansiemenen joukossa.[3]
Hankakohokki (Silene dichotoma) on lähinnä Euroopassa tavattava, runsaskukkainen kohokkikasvi.
