Kruunukävykit (Cycas)[2][3] on paljassiemenisiin käpypalmuihin kuuluva kasvisuku. Se on kruunukävykkikasvien heimon ainoa suku.[1] Sukuun kuuluu määritelmästä riippuen noin 60–100 lajia.[4][5][6][7]
Monia kruunukävykkejä käytetään koristekasveina sekä huonekasveina että ulkotiloissa trooppisissa ja subtrooppisissa ilmastoissa. Saagokruunukävykistä (Cycas revoluta) saadaan elintarvikkeena käytettävää saagoa, vaikka saagon pääasiallinen lähde onkin palmukasveihin kuuluva saagopalmu (Metroxylon sagu).[4]
Kruunukävykit ovat puumaisia tai pensasmaisia monivuotisia kasveja. Useimmat lajit ovat ainavihantia, mutta jotkin kuivien alueiden lajit ovat kausivihantia ja pudottavat lehtensä kuivan kauden ajaksi.[1] Runko on yleensä pysty ja haaraton, mutta joillakin lajeilla haaroittunut ja eräillä lajeilla kokonaan tai lähes kokonaan maanalainen ja mukulamainen.[4] Runko on usein karisseiden lehtien jälkeensä jättämien pysyvien lehtikantojen peittämä.[1][4]
Lehdet kasvavat rungon kärjessä. Ne ovat parilehdykkäisiä tai toistamiseen parilehdykkäisiä ja asettuneet varteen kierteisesti.[4] Yksittäiset lehdykät ovat asettuneet yleensä vuorottaisesti.[4] Lehdykät ovat ehytlaitaisia ja niissä on selkeä keskisuoni, mutta ei muita näkyviä suonia.[1] Lehdet ovat yleensä nuorina karvapeitteisiä ja niiden lehdykät ovat puhjetessaan kääriytyneinä kerälle.[1]
Kruunukävykit ovat kaksikotisia. Hedelehdet muodostavat kierteisen kävyn.[1] Emilehdet kasvavat harsuna rykelmänä erikoistuneen varren ympärillä kierteisesti.[7] Yhdessä emilehdessä on tavallisesti useita siemenaiheita.[1] Siemeniä ympäröi siemenvaippa.[1] Kruunukävykit voivat olla tuuli- tai hyönteispölytteisiä. Useimpien lajien siemeniä levittävät eläimet.[6]
Kruunukävykit ovat lähinnä trooppisten ja subtrooppisten alueiden kasveja Itä-Afrikassa, Madagaskarilla, Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasiassa, Australiassa ja Tyynenmeren saarilla.[6] Ne ovat sopeutuneet monenlaisiin elinympäristöihin rannikkojen alankometsistä sisämaiden vuoristoihin.[1] Monet lajit kasvavat metsissä osana aluskasvillisuutta.[7]
Saagokruunukävykin (Cycas circinalis) hedekäpy.
Kultakruunukävykki (Cycas rumphii), emiyksilö.
Lajin Cycas platyphylla haarainen runko.
Kruunukävykit (Cycas) on paljassiemenisiin käpypalmuihin kuuluva kasvisuku. Se on kruunukävykkikasvien heimon ainoa suku. Sukuun kuuluu määritelmästä riippuen noin 60–100 lajia.
Monia kruunukävykkejä käytetään koristekasveina sekä huonekasveina että ulkotiloissa trooppisissa ja subtrooppisissa ilmastoissa. Saagokruunukävykistä (Cycas revoluta) saadaan elintarvikkeena käytettävää saagoa, vaikka saagon pääasiallinen lähde onkin palmukasveihin kuuluva saagopalmu (Metroxylon sagu).
.JPG)
