Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw clustwyfyn y morfa, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy clustwyfynod y morfa; yr enw Saesneg yw Saltern Ear, a'r enw gwyddonol yw Amphipoea fucosa.[1][2]
Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r clustwyfyn y morfa yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw clustwyfyn y morfa, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy clustwyfynod y morfa; yr enw Saesneg yw Saltern Ear, a'r enw gwyddonol yw Amphipoea fucosa.
Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r clustwyfyn y morfa yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Amphipoea fucosa, the saltern ear moth, is a moth of the superfamily Noctuoidea. It was first described by Christian Friedrich Freyer in 1830 and it is found in Europe.
The wingspan is 29–35 mm. It resembles the ear moth (Amphipoea oculea) but is larger, with the reniform orange red.
The moth flies from the beginning of June to the end of September.
The larvae feed inside the roots and stems of various grasses.[1]
Requiring genitalic examination See Townsend et al.,[2]
Amphipoea fucosa, the saltern ear moth, is a moth of the superfamily Noctuoidea. It was first described by Christian Friedrich Freyer in 1830 and it is found in Europe.
Mounted The wingspan is 29–35 mm. It resembles the ear moth (Amphipoea oculea) but is larger, with the reniform orange red.
The moth flies from the beginning of June to the end of September.
The larvae feed inside the roots and stems of various grasses.
Kalvassekoyökkönen (Amphipoea fucosa) on yleinen loppukesän yöperhonen. Se kuuluu sekoyökkösten sukuun, jonka lajit ovat huomattavan vaikeita erottaa toisistaan.
Likimain keskikokoinen yökkönen, jonka siipien pohjaväri on yleensä vaalean harmahtava, mutta värisävy vaihtelee. Erityisesti siiven kärkiosassa ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun väliin jäävä alue on vaihtelevansävyisen harmaa. Poikkiviirut ovat kaksinkertaiset ja erottuvat vaihtelevasti. Rengastäplä ja munuaistäplä erottuvat hyvin ja ovat yleensä väriltään oranssit, mutta munuaistäplä saattaa kuitenkin joskus olla valkoinen. Munuaistäplän sisällä tumma viiru tekee lenkin ja sisänurkassa on nähtävissä lähes aina tummaa varjostumaa. Takasiivet ovat ruskeat. Siipien kärkiväli 29–37 mm.[1][2][3]
Kalvassekoyökkösen erottaminen luotettavasti yleisestä kaunosekoyökkösestä (Amphipoea oculea) tai kahdesta harvinaisemmasta lajista sekoyökköslajista voi vaatia genitaalipreparaatin tekoa.
Levinneisyysalue ulottuu Keski-ja Pohjois-Euroopasta Siperiaan.[3] Lajia tavataan Suomessa etelärannikolta ainakin Rovaniemen korkeudelle saakka. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena heinäkuun lopulta syyskuun lopulle huipun ollessa elokuussa. Usein viimeiset havainnot tehdään lokakuun alussa.[4][3]
Kalvassekoyökkönen elää mitä erilaisimmissa kulttuuri- ja luonnonympäristöissä. Se saattaa kuitenkin suosia keskimäärin kosteampia elinpaikkoja kuin kaunosekoyökkönen. Perhonen on yleinen, usein erittäin runsaslukuinen ja yksilöt lentävät valolle ja makealla nesteellä kostutetulle syötille. Sopivalla paikalla se on runsain valolle lentävä perhoslaji.[3]
Toukka elää piilottelevaa elämää heinien korsissa ja juurituppaissa. Muna on talvehtiva elämänvaihe.[3]
Toukka elää heinäkasveilla (Poaceae).[3]
Kalvassekoyökkönen (Amphipoea fucosa) on yleinen loppukesän yöperhonen. Se kuuluu sekoyökkösten sukuun, jonka lajit ovat huomattavan vaikeita erottaa toisistaan.
De geelbruine vlekuil (Amphipoea fucosa) is een nachtvlinder uit de familie Noctuidae, de nachtuiltjes. De spanwijdte van de vlinder bedraagt tussen de 29 en 35 millimeter.
De drie in Nederland voorkomende soorten uit het geslacht Amphipoea zijn op het oog lastig te onderscheiden door de grote variabiliteit in de kleuren en vlek grootte. Genitaalonderzoek is de enige manier om absolute zekerheid te krijgen. De geelbruine vlekuil is wel vaak lichter van kleur dan de andere twee soorten.
De rupsen leven op de stengels en bladeren van grassoorten. De vliegtijd loopt van eind juni tot begin september.
De vlinder komt in heel Europa voor, in Nederland alleen algemeen op de Waddeneilanden en in de zuidelijke kuststreek van Zuid-Holland.
De geelbruine vlekuil (Amphipoea fucosa) is een nachtvlinder uit de familie Noctuidae, de nachtuiltjes. De spanwijdte van de vlinder bedraagt tussen de 29 en 35 millimeter.
De drie in Nederland voorkomende soorten uit het geslacht Amphipoea zijn op het oog lastig te onderscheiden door de grote variabiliteit in de kleuren en vlek grootte. Genitaalonderzoek is de enige manier om absolute zekerheid te krijgen. De geelbruine vlekuil is wel vaak lichter van kleur dan de andere twee soorten.
De rupsen leven op de stengels en bladeren van grassoorten. De vliegtijd loopt van eind juni tot begin september.
De vlinder komt in heel Europa voor, in Nederland alleen algemeen op de Waddeneilanden en in de zuidelijke kuststreek van Zuid-Holland.
Variabelt stengelfly (Amphipoea fucosa) er en sommerfugl som tilhører familien nattfly (Noctuidae). Den forekommer nord til Nord-Trøndelag i Norge.
Et middelsstort (vingespenn 29 – 37 mm), kraftig, gulbrunt nattfly. Vingene har lange frynser langs ytterkanten. Kroppen og forvingene er gulbrune. Forvingen har doble, smale, brune mellomlinjer (tverrlinjer) som avgrenser vingens midtfelt. I midtfeltet er det et hvitt eller oransje nyremerke uten svart ring inni, og et lysbrunt ringmerke. Bakvingen er gråbrun.
Arten lever helst i åpne områder ved kysten, blant annet saltenger. Larvene lever på røtter og i strå av ulike gras. De voksne sommerfuglene flyr i juli – september og kommer gjerne til lys.
Arten finnes i hele Europa, unntatt Den iberiske halvøy og den sørlige delen av Balkan. I Norge er den utbredt nord til Nord-Trøndelag, og er den vanligste arten i slekten Amphipoea.
Variabelt stengelfly (Amphipoea fucosa) er en sommerfugl som tilhører familien nattfly (Noctuidae). Den forekommer nord til Nord-Trøndelag i Norge.
Ängsstamfly (Amphipoea fucosa)[1] är en fjärilsart som beskrevs av Freyer 1830. Ängsstamfly ingår i släktet Amphipoea och familjen nattflyn.[1][2][3] Arten är reproducerande i Sverige.[3] Inga underarter finns listade i Catalogue of Life.[1]
Wikimedia Commons har media som rör Ängsstamfly.
Denna artikel om nattflyn saknar väsentlig information. Du kan hjälpa till genom att tillföra sådan.
Ängsstamfly (Amphipoea fucosa) är en fjärilsart som beskrevs av Freyer 1830. Ängsstamfly ingår i släktet Amphipoea och familjen nattflyn. Arten är reproducerande i Sverige. Inga underarter finns listade i Catalogue of Life.
The Saltern Ear Moth (Amphipoea fucosa)[1] là một loài bướm đêm thuộc họ Noctuoidea. Nó được tìm thấy ở châu Âu.
Sải cánh dài 29–35 mm. Con trưởng thành bay từ the beginning of tháng 6 đến the end of tháng 9.
The larvae feed inside the roots và stems of nhiều loại cỏ.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Phương tiện liên quan tới Amphipoea fucosa tại Wikimedia Commons
Bài viết liên quan đến Acronictinae này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn. The Saltern Ear Moth (Amphipoea fucosa) là một loài bướm đêm thuộc họ Noctuoidea. Nó được tìm thấy ở châu Âu.
Sải cánh dài 29–35 mm. Con trưởng thành bay từ the beginning of tháng 6 đến the end of tháng 9.
The larvae feed inside the roots và stems of nhiều loại cỏ.
