Lähdehetekaali eli hetekaali (Montia fontana, syn. M. lamprosperma, M. fontana ssp. lamprosperma ja M. rivularis) on pieni ruohokasvi Montiaceae-heimossa, aiemmin luokittelun mukaan portulakkakasvien (Portulacaceae) heimossa. Se on kleitonioiden lähisukulainen. Lähdehetekaali on hentokasvuinen ruoho, joka viihtyy märillä paikoilla tai matalassa vedessä. Lajin päälevinneisyysalue on Euroopassa ja se on maailmanlaajuisesti levinnyt laajalle.
Yksivuotinen lähdehetekaali on hentovartinen ja 3–15 senttimetriä korkea, mutta vesikasvina pidempi. Varsi on pysty tai koheneva, kalju, väriltään keltainen tai punainen ja nivelistä usein juurehtiva. Kasvi on haarova ja sen haarat ulottuvat usein päärankaa pitemmälle. Varressa on harvalukuisesti vastakkaisia ja jokseenkin ruodittomia lehtiä, jotka ovat yleensä 7–20 millimetriä pitkiä. Muodoltaan lehdet ovat kapean vastapuikeita tai suikeita, ehytlaitaisia ja möyheitä. Lehdet ovat myös korvakkeellisia, ja korvakkeet ovat kalvomaisia. Kaksineuvoiset kukat ovat pieniä ja valkoisia. Ne ovat noin 2 mm leveitä ja sijaitsevat varren päässä tai lehtihangoissa 1–3 kukan nuokkuvina viuhkoina. Kukkaperät ovat 5–10 mm pitkiä, hedelmävaiheessa jopa 30 mm pitkiä. Aivan kukan alapuolella on kaksi verholehtimäistä ylälehteä. Kukan kehä on teriömäinen, viisilehtinen ja valkoinen. Heteitä on kolme kappaletta, ja emiö on yhdislehtinen. Suomessa lähdehetekaali kukkii kesä-elokuussa. Hedelmä on 1,5–2 mm pitkä, kolmesiemeninen musta kota. Siemenet ovat kiiltävän mustia ja kooltaan 0,9–1,6 mm.[2][3]
Euroopassa lähdehetekaali on levinnyt Pyreneiden niemimaalta Länsi-Venäjälle, Valko-Venäjälle, Baltiaan, Puolaan, Unkariin sekä Balkanin vuoristoalueiden kautta Bulgariaan. Eteläisimmillään lajia tapaa Etelä-Italiassa; pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Fennoskandian pohjoisosiin aina Kuolan niemimaalle saakka sekä Islantiin. Afrikassa lajia kasvaa Marokossa, Algeriassa ja Tunisiassa. Aasiassa, hyvin kaukana eurooppalaisista esiintymistä, lajia kasvaa muutamin paikoin Keski-Siperiassa sekä Venäjän kaukoidässä ja Pohjois-Japanissa. Lähdehetekaali on levinnyt myös paikoitellen Pohjois-Amerikan rannikkoalueille, erityisesti mantereen koillisosaan sekä edelleen Länsi-Grönlantiin. Lajia tavataan myös Uudessa-Seelannissa.[4] Suomessa lähdehetekaali on melko yleinen alkuperäislaji koko maassa.[2] Runsaimmin sitä esiintyy Etelä- ja Keski-Lapissa ja lounaissaaristossa.[5]
Lähdehetekaali on vaateliaanpuoleinen kasvupaikkansa suhteen. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat monenlaiset märät paikat kuten lähdehetteiköt, rannat, märät niityt, suo-ojat ja lammet. Laji kasvaa pääasiassa märällä maalla, mutta joskus myös vedessä.[2] Lähdehetekaali lienee kärsinyt perinteisen rantalaidunnuksen loputtua.[6] Esimerkiksi Ahvenanmaalla laji on monin paikoin voimakkaasti taantunut.[7]
Lähdehetekaali eli hetekaali (Montia fontana, syn. M. lamprosperma, M. fontana ssp. lamprosperma ja M. rivularis) on pieni ruohokasvi Montiaceae-heimossa, aiemmin luokittelun mukaan portulakkakasvien (Portulacaceae) heimossa. Se on kleitonioiden lähisukulainen. Lähdehetekaali on hentokasvuinen ruoho, joka viihtyy märillä paikoilla tai matalassa vedessä. Lajin päälevinneisyysalue on Euroopassa ja se on maailmanlaajuisesti levinnyt laajalle.