İllik göstərici (Annual rate) - Hər hansı bir göstəricinin qiymətinin bir il ərzində çatdığı səviyyəni ifadə edir. Məsələn, satış həcminin illik səviyyəsi, investisiya qoyuluşunun illik səviyyəsi və s. Bəzi göstəricilərin qiymətlərinin illər üzrə müqayisəsi onların orta illik səviyyələrinin müqayisəsi əsasında aparılır. Hər hansı bir göstəricinin orta illik səviyyəsi ilin müəyyən dövrləri (aylar, rüblər) üzrə toplanan yekun illik səviyyənin həmin dövrlər üzrə orta kəmiyyəti əsasında müəyyən olunur. Orta illik səviyyə və ya dərəcə üzrə müqayisənin üstün cəhəti ondan ibarətdir ki, bu halda ilin müxtəlif dövrlərindəki mövsümi xarakterli dəyişmələrin təsirindən yaranan kənarlaşmalar istisna olunur ki, bu da ümumi meyili daha dəqiq müəyyənləşdirməyə kömək edir. Məsələn: əvvəlki ilin orta inflyasiya dərəcəsi ilə cari ilin orta inflyasiya dərəcəsi müqayisə olunduqda, artıq mövsümi xarakterli dəyişikliklərin təsiri kənarlaşdırılmış olur.[1]
İllik göstərici (Annual rate) - Hər hansı bir göstəricinin qiymətinin bir il ərzində çatdığı səviyyəni ifadə edir. Məsələn, satış həcminin illik səviyyəsi, investisiya qoyuluşunun illik səviyyəsi və s. Bəzi göstəricilərin qiymətlərinin illər üzrə müqayisəsi onların orta illik səviyyələrinin müqayisəsi əsasında aparılır. Hər hansı bir göstəricinin orta illik səviyyəsi ilin müəyyən dövrləri (aylar, rüblər) üzrə toplanan yekun illik səviyyənin həmin dövrlər üzrə orta kəmiyyəti əsasında müəyyən olunur. Orta illik səviyyə və ya dərəcə üzrə müqayisənin üstün cəhəti ondan ibarətdir ki, bu halda ilin müxtəlif dövrlərindəki mövsümi xarakterli dəyişmələrin təsirindən yaranan kənarlaşmalar istisna olunur ki, bu da ümumi meyili daha dəqiq müəyyənləşdirməyə kömək edir. Məsələn: əvvəlki ilin orta inflyasiya dərəcəsi ilə cari ilin orta inflyasiya dərəcəsi müqayisə olunduqda, artıq mövsümi xarakterli dəyişikliklərin təsiri kənarlaşdırılmış olur.
Planhigyn blodeuol dyfrol yw Porpin y ffynnon sy'n enw gwrywaidd. Mae'n perthyn i'r teulu Portulacaceae. Yr enw gwyddonol (Lladin) yw Montia fontana a'r enw Saesneg yw Blinks.[1] Ceir enwau Cymraeg eraill ar y planhigyn hwn gan gynnwys Gwlyddyn y Ffynnon, Dyfrwlydd y Ffynnon, Dyfrwlyddyn, Dyfrwlyddyn y Ffynnon Gwlyddyn y Dŵr.
Mae'n fonocotyledon ac mae'n tyfu mewn dwyfroedd trofannol ac isdrofannol.
Planhigyn blodeuol dyfrol yw Porpin y ffynnon sy'n enw gwrywaidd. Mae'n perthyn i'r teulu Portulacaceae. Yr enw gwyddonol (Lladin) yw Montia fontana a'r enw Saesneg yw Blinks. Ceir enwau Cymraeg eraill ar y planhigyn hwn gan gynnwys Gwlyddyn y Ffynnon, Dyfrwlydd y Ffynnon, Dyfrwlyddyn, Dyfrwlyddyn y Ffynnon Gwlyddyn y Dŵr.
Mae'n fonocotyledon ac mae'n tyfu mewn dwyfroedd trofannol ac isdrofannol.
Stor vandarve (Montia fontana) er en 5-15 cm høj urt, der danner pudeformede bevoksninger i f.eks. bække.
Stor vandarve er en lille, enårig urt, med en pudeagtig vækst. Stænglerne er krybende til nedliggende og meget skøre. Bladene sidder modsat, og de er sammenvoksede ved grunden. Der er ingen tydelig stilk og bladene er kødfulde med hel rand. Over- og undersiderne er blanke og lysegrønne.
Blomstringen sker i juni-september, hvor de hvide blomster sidder endstillet i de yderste bladhjørner. Blomsterne er meget små og ses ikke meget. Frugterne er kapsler, som hver rummer 3 frø.
Rodnettet består af fint trævlede rødder. Stænglerne danner nye rødder overalt, hvor de rører jorden.
Højde x bredde og årlig tilvækst: 0,10 x 0,25 m (10 x 25 cm/år).
Stor vandarve findes i det meste af Europa, hvor den vokser i væld, bækløb eller på dyndede søbredder.
I Kastbjerg Ådal i Himmerland findes den sammen med bl.a. butfinnet mangeløv, engtroldurt, engblomme, kærfnokurt, leverurt, purpurgøgeurt, tandet sødgræs, vedbendvandranunkel og vibefedt [1].
Stor vandarve (Montia fontana) er en 5-15 cm høj urt, der danner pudeformede bevoksninger i f.eks. bække.
See artikkel räägib taimeliigist; perekonna kohta vaata artiklit Allikrohi (perekond) Harilik allikrohi (Montia fontana) on portulakiliste sugukonna allikrohu perekonda kuuluv mitmeaastaste rohttaimede liik.
Harilik allikrohi eelistab veekogude, näiteks kraavide liivaseid või soostunud kaldaid. Eestis on ta hajusalt levinud.
Taime vars on tõusev ja dihhotoomselt harunev, tõustes 4–12 cm kõrgusele. Lihakad lehed on mõlajad ja varre ülemised lehed koltuvad viljumise ajaks. Valged õied on tipmised. Seemned on mustad, läikivad ja vaolised.
Harilik allikrohi (Montia fontana) on portulakiliste sugukonna allikrohu perekonda kuuluv mitmeaastaste rohttaimede liik.
Harilik allikrohi eelistab veekogude, näiteks kraavide liivaseid või soostunud kaldaid. Eestis on ta hajusalt levinud.
Taime vars on tõusev ja dihhotoomselt harunev, tõustes 4–12 cm kõrgusele. Lihakad lehed on mõlajad ja varre ülemised lehed koltuvad viljumise ajaks. Valged õied on tipmised. Seemned on mustad, läikivad ja vaolised.
Lähdehetekaali eli hetekaali (Montia fontana, syn. M. lamprosperma, M. fontana ssp. lamprosperma ja M. rivularis) on pieni ruohokasvi Montiaceae-heimossa, aiemmin luokittelun mukaan portulakkakasvien (Portulacaceae) heimossa. Se on kleitonioiden lähisukulainen. Lähdehetekaali on hentokasvuinen ruoho, joka viihtyy märillä paikoilla tai matalassa vedessä. Lajin päälevinneisyysalue on Euroopassa ja se on maailmanlaajuisesti levinnyt laajalle.
Yksivuotinen lähdehetekaali on hentovartinen ja 3–15 senttimetriä korkea, mutta vesikasvina pidempi. Varsi on pysty tai koheneva, kalju, väriltään keltainen tai punainen ja nivelistä usein juurehtiva. Kasvi on haarova ja sen haarat ulottuvat usein päärankaa pitemmälle. Varressa on harvalukuisesti vastakkaisia ja jokseenkin ruodittomia lehtiä, jotka ovat yleensä 7–20 millimetriä pitkiä. Muodoltaan lehdet ovat kapean vastapuikeita tai suikeita, ehytlaitaisia ja möyheitä. Lehdet ovat myös korvakkeellisia, ja korvakkeet ovat kalvomaisia. Kaksineuvoiset kukat ovat pieniä ja valkoisia. Ne ovat noin 2 mm leveitä ja sijaitsevat varren päässä tai lehtihangoissa 1–3 kukan nuokkuvina viuhkoina. Kukkaperät ovat 5–10 mm pitkiä, hedelmävaiheessa jopa 30 mm pitkiä. Aivan kukan alapuolella on kaksi verholehtimäistä ylälehteä. Kukan kehä on teriömäinen, viisilehtinen ja valkoinen. Heteitä on kolme kappaletta, ja emiö on yhdislehtinen. Suomessa lähdehetekaali kukkii kesä-elokuussa. Hedelmä on 1,5–2 mm pitkä, kolmesiemeninen musta kota. Siemenet ovat kiiltävän mustia ja kooltaan 0,9–1,6 mm.[2][3]
Euroopassa lähdehetekaali on levinnyt Pyreneiden niemimaalta Länsi-Venäjälle, Valko-Venäjälle, Baltiaan, Puolaan, Unkariin sekä Balkanin vuoristoalueiden kautta Bulgariaan. Eteläisimmillään lajia tapaa Etelä-Italiassa; pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Fennoskandian pohjoisosiin aina Kuolan niemimaalle saakka sekä Islantiin. Afrikassa lajia kasvaa Marokossa, Algeriassa ja Tunisiassa. Aasiassa, hyvin kaukana eurooppalaisista esiintymistä, lajia kasvaa muutamin paikoin Keski-Siperiassa sekä Venäjän kaukoidässä ja Pohjois-Japanissa. Lähdehetekaali on levinnyt myös paikoitellen Pohjois-Amerikan rannikkoalueille, erityisesti mantereen koillisosaan sekä edelleen Länsi-Grönlantiin. Lajia tavataan myös Uudessa-Seelannissa.[4] Suomessa lähdehetekaali on melko yleinen alkuperäislaji koko maassa.[2] Runsaimmin sitä esiintyy Etelä- ja Keski-Lapissa ja lounaissaaristossa.[5]
Lähdehetekaali on vaateliaanpuoleinen kasvupaikkansa suhteen. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat monenlaiset märät paikat kuten lähdehetteiköt, rannat, märät niityt, suo-ojat ja lammet. Laji kasvaa pääasiassa märällä maalla, mutta joskus myös vedessä.[2] Lähdehetekaali lienee kärsinyt perinteisen rantalaidunnuksen loputtua.[6] Esimerkiksi Ahvenanmaalla laji on monin paikoin voimakkaasti taantunut.[7]
Lähdehetekaali eli hetekaali (Montia fontana, syn. M. lamprosperma, M. fontana ssp. lamprosperma ja M. rivularis) on pieni ruohokasvi Montiaceae-heimossa, aiemmin luokittelun mukaan portulakkakasvien (Portulacaceae) heimossa. Se on kleitonioiden lähisukulainen. Lähdehetekaali on hentokasvuinen ruoho, joka viihtyy märillä paikoilla tai matalassa vedessä. Lajin päälevinneisyysalue on Euroopassa ja se on maailmanlaajuisesti levinnyt laajalle.
Planda ilbhliantúil faoi uisce a fhaightear ar fud an Domhain. An gas fréamhaithe, nó ag snámh go saor. Na duilleoga clúmhach, ina bhfáinní. Na bláthanna beag, ar bhioranna caola os cionn an uisce, scothdhearg nó scothbhuí, 4 pheiteal ar na fireannaigh, na baineannaigh gan pheitil. Gnéithe ar leith in úsáid mar phlandaí uisceadáin.
Wódny žórlenk (Montia fontana) je rostlina ze swójby portłakowych rostlinow (Portulacaceae).
Wódny žórlenk je ležaca abo postupowaca rostlina, kotraž docpěje wysokosć wot 10 hač 30 cm.
Łopjena su přećiwostejne, łopatkojte a docpěja dołhosć wot 5 hač 25 mm.
Kćěje wot junija hač awgusta. Běłe kćenja su njenapadne. Maja dwě keluškowej łopješce. Tři hač pjeć krónowych łopješkow docpěwa dołhosć wot 1 hač 2 mm.
Rosće na pobrjohach, w hrjebjach, žórłowych honach, na włóžnych, kisałych rolach.
Rostlina je w Europje rozšěrjena.
Wódny žórlenk (Montia fontana) je rostlina ze swójby portłakowych rostlinow (Portulacaceae).
Lækjagrýta (fræðiheiti: Montia fontana[2]) er einær jurt af ættkvíslinni Montia. Hún er útbreidd á rökum svæðum um heiminn, frá hitabeltinu til heimskautasvæða, en er upphaflega frá Evrópu.
Lækjagrýtu er skift í fjórar undirtegundir, subsp. fontana, subsp. amporitana, subsp. chondrosperma og subsp. variabilis[3][4][5]
Lækjagrýta (fræðiheiti: Montia fontana) er einær jurt af ættkvíslinni Montia. Hún er útbreidd á rökum svæðum um heiminn, frá hitabeltinu til heimskautasvæða, en er upphaflega frá Evrópu.
Lækjagrýtu er skift í fjórar undirtegundir, subsp. fontana, subsp. amporitana, subsp. chondrosperma og subsp. variabilis
Montia minor[2] er plöntutegund sem var lýst af Carl Christian Gmelin.
Montia minor er plöntutegund sem var lýst af Carl Christian Gmelin.
Šaltininė menuva lot. Montia fontana, angl. water-blinks, water brickweed) – portulakinių (Portulacaceae) šeimos augalas, priklausantis menuvos (Montia) genčiai. Žolinis vienmetis augalas yra įvairių morfologinių formų, randamas drėgnoje aplinkoje visame pasaulyje, nuo tropikų iki Arktikos, kartais prisitaikantis augti vandenyje.
Augalo stiebai yra 1–30 cm ilgio, besidriekiantys pažeme, suformuojantys „kilimėlius“, kai kada plūduriuojantys. Žydėjimo laikas trunka liepą–rugpjūtį. Dauginasi vegetatyviniu būdu ir sėklomis. Vaisiai 1–2 mm dydžio.
Lietuvoje rūšis įtraukta į Raudonąją knygą (4 apsaugos kategorija).[1] Vienintelėje radavietėje 1974 m. šaltininių menuvų aptikta kelių kvadratinių metrų plote Kalotės ežere (10 km į šiaurę nuo Klaipėdos). Pakartotinių tyrimų metu nerasta, nes ežero šiaurinėje pakrantėje nelikę augalais neapžėlusių dumblingų pakrančių bei atabrado.[2]
Šaltininė menuva lot. Montia fontana, angl. water-blinks, water brickweed) – portulakinių (Portulacaceae) šeimos augalas, priklausantis menuvos (Montia) genčiai. Žolinis vienmetis augalas yra įvairių morfologinių formų, randamas drėgnoje aplinkoje visame pasaulyje, nuo tropikų iki Arktikos, kartais prisitaikantis augti vandenyje.
Augalo stiebai yra 1–30 cm ilgio, besidriekiantys pažeme, suformuojantys „kilimėlius“, kai kada plūduriuojantys. Žydėjimo laikas trunka liepą–rugpjūtį. Dauginasi vegetatyviniu būdu ir sėklomis. Vaisiai 1–2 mm dydžio.
Lietuvoje rūšis įtraukta į Raudonąją knygą (4 apsaugos kategorija). Vienintelėje radavietėje 1974 m. šaltininių menuvų aptikta kelių kvadratinių metrų plote Kalotės ežere (10 km į šiaurę nuo Klaipėdos). Pakartotinių tyrimų metu nerasta, nes ežero šiaurinėje pakrantėje nelikę augalais neapžėlusių dumblingų pakrančių bei atabrado.
Het groot bronkruid (Montia fontana) is een eenjarige of overblijvende kruid dat behoort tot de familie Montiaceae. Vroeger werd de soort ingedeeld in de posteleinfamilie. De soort staat op de Nederlandse Rode lijst van planten als vrij zeldzaam en stabiel of iets toegenomen. De soort komt overwegend voor in gebieden met een gematigd klimaat. Het aantal chromosomen is 2n = 18 of 20. Er zijn ook auteurs die groot en klein bronkruid tot dezelfde soort Montia fontana rekenen.
De plant wordt 10 - 40 cm groot. De iets doorschijnende, slappe, sterk vertakte, vaak rood aangelopen stengels zijn meestal liggend, maar kunnen ook recht opstaan of op het water drijven. De stengel kan op de onderste knopen wortels vormen. De iets vlezige, onduidelijk gesteelde, 0,5 - 1,5 cm lange bladeren zijn smal spatelvormig tot langwerpig omgekeerd-eirond.
De plant bloeit van mei tot in september met 2 - 3 mm grote, trechtervormige, witte bloemen, die met 2 - 8 bloemen in kleine losse trossen zitten. De bloem heeft 3 kleine en 2 grote slippen. De onderste bloemen hebben 1 - 2 schutbladen. De bloem heeft drie meeldraden. De stijl heeft drie stempels. De ronde kelk heeft twee, 1 - 2 mm lange kelkbladen. De zoom van de kelk blijft in de vruchttijd aanwezig.
De 1 - 2 mm lange vrucht is een eenhokkige, driekleppige doosvrucht met een centrale zaaddrager en bevat 1 - 3 zaden. De zwarte, 0,5 - 1,2 mm grote zaden zijn glanzend en glad of met fijne uitsteekseltjes, die veel smaller zijn dan de mazen van de zaadhuid. Ze hebben een rond of plat mierenbroodje.
Het groot bronkruid komt voor in stilstaand of stromend, matig voedselrijk water in brongebieden, op natte oevers en op natte tot vochtige, humusvrije grond onder parkbomen en soms in tuinen.
Het groot bronkruid (Montia fontana) is een eenjarige of overblijvende kruid dat behoort tot de familie Montiaceae. Vroeger werd de soort ingedeeld in de posteleinfamilie. De soort staat op de Nederlandse Rode lijst van planten als vrij zeldzaam en stabiel of iets toegenomen. De soort komt overwegend voor in gebieden met een gematigd klimaat. Het aantal chromosomen is 2n = 18 of 20. Er zijn ook auteurs die groot en klein bronkruid tot dezelfde soort Montia fontana rekenen.
De plant wordt 10 - 40 cm groot. De iets doorschijnende, slappe, sterk vertakte, vaak rood aangelopen stengels zijn meestal liggend, maar kunnen ook recht opstaan of op het water drijven. De stengel kan op de onderste knopen wortels vormen. De iets vlezige, onduidelijk gesteelde, 0,5 - 1,5 cm lange bladeren zijn smal spatelvormig tot langwerpig omgekeerd-eirond.
De plant bloeit van mei tot in september met 2 - 3 mm grote, trechtervormige, witte bloemen, die met 2 - 8 bloemen in kleine losse trossen zitten. De bloem heeft 3 kleine en 2 grote slippen. De onderste bloemen hebben 1 - 2 schutbladen. De bloem heeft drie meeldraden. De stijl heeft drie stempels. De ronde kelk heeft twee, 1 - 2 mm lange kelkbladen. De zoom van de kelk blijft in de vruchttijd aanwezig.
De 1 - 2 mm lange vrucht is een eenhokkige, driekleppige doosvrucht met een centrale zaaddrager en bevat 1 - 3 zaden. De zwarte, 0,5 - 1,2 mm grote zaden zijn glanzend en glad of met fijne uitsteekseltjes, die veel smaller zijn dan de mazen van de zaadhuid. Ze hebben een rond of plat mierenbroodje.
Het groot bronkruid komt voor in stilstaand of stromend, matig voedselrijk water in brongebieden, op natte oevers en op natte tot vochtige, humusvrije grond onder parkbomen en soms in tuinen.
Multimedia w Wikimedia Commons Zdrojek błyszczący, z. źródlany (Montia fontana L.) – gatunek rośliny z rodziny zdrojkowatych (Montiaceae), dawniej (np. system Cronquista z 1981) w portulakowatych (Portulacaceae).
Gatunek kosmopolityczny[2]. W Polsce współcześnie występuje jedynie w Sudetach na ok. 30 stanowiskach[3].
Roślina jednoroczna. Rośnie w źródliskach i łęgach podgórskich. Kwitnie od maja do sierpnia. Liczba chromosomów 2n=18 lub 20. Gatunek charakterystyczny górskich źródlisk mszysto-watrobowcowych z podzwiązku Montenion[4].
Wyróżniono 4 podgatunki[5]:
Roślina objęta w Polsce ścisłą ochroną gatunkową.
Kategorie zagrożenia gatunku:
Zdrojek błyszczący, z. źródlany (Montia fontana L.) – gatunek rośliny z rodziny zdrojkowatych (Montiaceae), dawniej (np. system Cronquista z 1981) w portulakowatych (Portulacaceae).
Montia fontana subsp. chondrosperma é uma subespécie de planta com flor pertencente à família Portulacaeae.
A autoridade científica da subespécie é (Fenzl) Walters, tendo sido publicada em Watsonia 3: 4. 1953.[1][2]
Os seus nomes comuns são meruges ou meruginha.[3]
Trata-se de uma subespécie presente no território português, nomeadamente em Portugal Continental.
Em termos de naturalidade é nativa da região atrás indicada.
Não se encontra protegida por legislação portuguesa ou da Comunidade Europeia.
Montia fontana subsp. chondrosperma é uma subespécie de planta com flor pertencente à família Portulacaeae.
A autoridade científica da subespécie é (Fenzl) Walters, tendo sido publicada em Watsonia 3: 4. 1953.
Os seus nomes comuns são meruges ou meruginha.
Källört (Montia fontana) är en växtart i familjen portlakväxter.
Wikimedia Commons har media som rör Källört.
Källört (Montia fontana) är en växtart i familjen portlakväxter.
Трав'яниста однорічна або дворічна рослина. Стебла сланкі, 1–30 см, вільно вкорінюються у вузлах, утворюючи килимки. Листки супротивні, сидячі; пластини від оберненоланцетних до ромбічних, 2–20 × 0.5–10 мм. Квіток 1–8; чашолистки 1–1.5 мм; пелюсток 5, білі, нерівні, 1–2 мм; тичинок 3, пиляки рожеві або жовті. Насіння 0.7–1.2 мм, горбкувате.
Африка (Кенія, Танзанія, Уганда, Ефіопія, Марокко, Заїр); Європа (Естонія, Латвія, Литва, Росія, Австрія, Бельгія, Чехія, Німеччина, Угорщина, Нідерланди, Польща, Швейцарія, Данія, Фінляндія, Ісландія, Ірландія, Норвегія, Швеція, Велика Британія, Болгарія, Хорватія, Греція, Італія, Македонія, Румунія, Сербія, Словенія, Франція, Португалія, Іспанія); Азія (Росія, Туреччина, Індонезія – Іріан-Джая, Папуа-Нова Гвінея); Австралія, Нова Зеландія; Північна Америка (Гренландія; Сен-П'єр і Мікелон, Аляска, Канада); Південна Америка (Болівія, Колумбія, Еквадор, Перу). Натуралізований у деяких інших місцях.
Населяє басейни, джерела, луки, інші мокрі або вологі місця. Зростає в кислих або нейтральних, сезонно або постійно вологих ґрунтах.
Вид класифікується під загрозою зникнення в Естонії та Швейцарії, близький до загрозливого в Угорщині, з дефіцитом даних у Хорватії, він також захищений на регіональному рівні в Пікардії, Франція.
.JPG)
Це незавершена стаття про Гвоздичні.Montia fontana L. (1753)
Монтия ключевая, или Монция ключевая (лат. Montia fontana) — вид травянистых растений рода Монтия (Montia) семейства Монтиевые (Montiaceae).
Растение имеет стебли длиной от 1 до 30 см, распростёртые по земле, иногда плавающие. Время цветения — июль-август. Плоды — 1—2 мм.[2].
Растение широко распространено в Северной Америке и Евразии, встречается также на западе Южной Америки, в Африке, Австралии и Новой Зеландии. Растёт в регионах с различным климатом, от влажных тропиков до Арктики.
Монтия ключевая, или Монция ключевая (лат. Montia fontana) — вид травянистых растений рода Монтия (Montia) семейства Монтиевые (Montiaceae).
.JPG)
2.JPG)
