dcsimg

Niitty-yökkönen ( finnois )

fourni par wikipedia FI

Niitty-yökkönen (Cerapteryx graminis) on yökkösten heimoon kuuluva perhoslaji. Sen toukka eli niittymato tunnetaan pelloille ja nurmikoille haittaa aiheuttavana tuhohyönteisenä.

Koko ja ulkonäkö

Niitty yökkösen siipien kärkiväli on n. 25–35 mm ja niiden pohjaväri vaihtelee. Lajin kuitenkin tunnistaa helposti vaaleasta pitkittäisviirusta, joka kulkee siiven takanurkasta etusiiven tyveen. Niitty-yökkösen naaras on koirasta isompi, ja molemmilla siipien pohjaväri vaihtelee harmaasta tai vaaleanruskeasta tummanpunaruskeaan.[1][2]

Toukka on 3–4 senttiä pitkä ja väriltään aluksi vaaleanruskea ja vanhempana tummanruskea. Toukan ruumiissa on seitsemän vaaleaa, kellanharmaata pitkittäisjuovaa ja sen alapuoli on kellahtava.

Levinneisyys ja lentoaika

Yleinen koko Suomessa. Lentää heinä- ja elokuussa.[3]

Elinympäristö ja elintavat

Perhoset viihtyvät heinä-elokuun iltoina esimerkiksi katulamppujen läheisyydessä. Laji on levinnyt ympäri Suomea ja perhonen on aktiivinen myös päiväsaikaan. Niitty-yökkösen toukat vahingoittavat merkittävästi heinänurmia. Ne saattavat jopa kaluta kokonaisen heinäpellon paljaaksi. Niitä torjuttiin muun muassa kaivamalla jyrkkäreunaisia ojia niityille. Nykyisillä viljelymenetelmillä ne eivät enää pääse aiheuttamaan suurta haittaa pelloille, vaikka ovatkin hyvin yleisiä Suomessa.

Talvehtiminen tapahtuu munana heinämättäässä.

Ravintokasvi

Toukan ravintokasveja ovat nurmilauha (Deschampsia cespitosa), metsälauha (Deschampsia flexuosa) sekä erilaiset nadat (Festuca sp.).[4]

Lähteet

Viitteet

licence
cc-by-sa-3.0
droit d’auteur
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visiter la source
site partenaire
wikipedia FI

Niitty-yökkönen: Brief Summary ( finnois )

fourni par wikipedia FI

Niitty-yökkönen (Cerapteryx graminis) on yökkösten heimoon kuuluva perhoslaji. Sen toukka eli niittymato tunnetaan pelloille ja nurmikoille haittaa aiheuttavana tuhohyönteisenä.

licence
cc-by-sa-3.0
droit d’auteur
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visiter la source
site partenaire
wikipedia FI