noms dans le fil d’Ariane
Keltakarpeet (Xanthoparmelia) on karpeiden heimoon kuuluva suku. Siihen kuuluu satoja lajeja, joista suurin osa esiintyy päiväntasaaja eteläpuolella. Liuskat ovat litteitä ja lehtimäisiä. Pääväri on joko ruskea tai kellanvihreä, mutta alapinta on joko ruskea tai musta. Juurtumahapsia on paljon ja lajeilla on usein sekovarressa tappimaisia ulokkeita ja sekovarren sisällä olevia kuromapulloja. Kuroumat ovat muodoltaan liereitä ja ne sijaitsevat keskellä. Keltakarpeita esiintyy useimmin kuivilla alueilla ja ne kasvavat enimmäkseen kivien päällä, joskus myös maassa. Sukuun kuuluvia lajeja ovat karstakeltakarve (X. conspersa), rannikkoruskokarve (X. delisei), vainioruskokarve (X. loxodes), etelänkarve (X. mougeotii), siloruskokarve (X. pulla), silokeltakarve (X. stenophylla) ja karstaruskokarve (X. verruculifera).[1]
Keltakarpeet (Xanthoparmelia) on karpeiden heimoon kuuluva suku. Siihen kuuluu satoja lajeja, joista suurin osa esiintyy päiväntasaaja eteläpuolella. Liuskat ovat litteitä ja lehtimäisiä. Pääväri on joko ruskea tai kellanvihreä, mutta alapinta on joko ruskea tai musta. Juurtumahapsia on paljon ja lajeilla on usein sekovarressa tappimaisia ulokkeita ja sekovarren sisällä olevia kuromapulloja. Kuroumat ovat muodoltaan liereitä ja ne sijaitsevat keskellä. Keltakarpeita esiintyy useimmin kuivilla alueilla ja ne kasvavat enimmäkseen kivien päällä, joskus myös maassa. Sukuun kuuluvia lajeja ovat karstakeltakarve (X. conspersa), rannikkoruskokarve (X. delisei), vainioruskokarve (X. loxodes), etelänkarve (X. mougeotii), siloruskokarve (X. pulla), silokeltakarve (X. stenophylla) ja karstaruskokarve (X. verruculifera).
