dcsimg
Sivun Purosammalet kuva
Life » » Archaeplastida »

Lehtisammalet

Bryophyta

Lehtisammalet

tarjonnut wikipedia FI

Lehtisammalet (Bryophyta) on sammalten ryhmään kuuluva kaari.[2] Ne ovat yleensä pienehköjä 2–10 cm korkeita vihreänsävyisiä kasveja, jotka peittävät maanpintaa mättäinä tai laajoina mattoina. Suomesta tunnetaan 661 lehtisammallajia[2]. Niihin kuuluvat useimmat yleisesti tunnetut sammalet, esimerkiksi karhunsammalet (Polytrichum) ja rahkasammalet (Sphagnum).

Lehtisammalen rakenteeseen kuuluu varsi sekä yleensä suonelliset lehdet. Itiöpesäkettä, jossa on pois putoava kansi, peittää aluksi huntu.

Lehtisammalet jaetaan neljään luokkaan:[3]

Lehtisammalet voidaan jakaa myös viiteen alakaareen:[4]

Suomalainen Viktor Ferdinand Brotherus (18491929) oli aikanaan maailman huomattavin lehtisammalten tutkija, joka muun muassa keräsi maailman suurimman yksityisen sammalkokoelman, 120 000 näytettä ympäri maailmaa ja määritti tieteelle uusia lajeja 1 800. Nykyisin kokoelmat ovat Helsingin yliopiston Kasvimuseossa. Hänen kirjoittamansa lehtisammalien systematiikkaa käsittelevä teos (1909) on ollut pitkään käyttökelpoinen ja ainoa koko maailman lehtisammalia koskeva määritysopas maailmassa.

Katso myös

Lähteet

  1. Bryophyta GBIF Checklist Bank. Viitattu 01.11.2010. (englanniksi)
  2. a b Laaka-Lindberg, S., Anttila, S. ja Syrjänen, K. (toim.): Suomen uhanalaiset sammalet, s. 11. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6.
  3. Kasvituntemus I - Sammalet Pinkka. 2003-2004. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.7.2009.
  4. Goffinet, B & Buck, W. R. & Shaw, A. J.: Moss classification eeb.uconn.edu. Viitattu 13.9.2010. (englanniksi)
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Lehtisammalet: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI

Lehtisammalet (Bryophyta) on sammalten ryhmään kuuluva kaari. Ne ovat yleensä pienehköjä 2–10 cm korkeita vihreänsävyisiä kasveja, jotka peittävät maanpintaa mättäinä tai laajoina mattoina. Suomesta tunnetaan 661 lehtisammallajia. Niihin kuuluvat useimmat yleisesti tunnetut sammalet, esimerkiksi karhunsammalet (Polytrichum) ja rahkasammalet (Sphagnum).

Lehtisammalen rakenteeseen kuuluu varsi sekä yleensä suonelliset lehdet. Itiöpesäkettä, jossa on pois putoava kansi, peittää aluksi huntu.

Lehtisammalet jaetaan neljään luokkaan:

rahkasammalten luokka Sphagnopsida karstasammalten luokka Andreaeopsida karhunsammalten luokka Polytrichopsida aitosammalten luokka Bryopsida

Lehtisammalet voidaan jakaa myös viiteen alakaareen:

Takakiophytina Tähän alakaareen kuuluu vain yksi suku Takakia, johon kuuluu kaksi lajia Takakia ceratophylla ja Takakia lepidozioides, jotka eivät esiinny Suomessa. Sphagnophytina Sphagnopsida - rahkasammalet Andreaeophytina Andreaeopsida - karstasammalet Andreaeobryophytina Andreaeobryopsida Bryophytina Oedipodiopsida - kiirunansammalet Vain yksi laji kiirunansammal (Oedipodium griffithianum) Polytrichopsida - karhunsammalet Tetraphidopsida - lahosammalet Bryopsida - aitosammalet

Suomalainen Viktor Ferdinand Brotherus (18491929) oli aikanaan maailman huomattavin lehtisammalten tutkija, joka muun muassa keräsi maailman suurimman yksityisen sammalkokoelman, 120 000 näytettä ympäri maailmaa ja määritti tieteelle uusia lajeja 1 800. Nykyisin kokoelmat ovat Helsingin yliopiston Kasvimuseossa. Hänen kirjoittamansa lehtisammalien systematiikkaa käsittelevä teos (1909) on ollut pitkään käyttökelpoinen ja ainoa koko maailman lehtisammalia koskeva määritysopas maailmassa.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI