nimet breadcrumb-navigoinnissa
Kirjokiivi (Apteryx haastii, vanh. Apteryx haasti[2]) on Uudessa-Seelannissa elävä lentokyvytön kiivilintu. Se on suhteellisen yleinen kiivilaji Eteläsaarella. Kirjokiivi ei jäänyt kiinni saalistajien kynsiin yhtä helposti kuin sen pienempi sukulainen pikkukiivi. Kirjokiivi on suurin ja pisin kiivilajeista. Se on suurin piirtein kanan kokoinen. Kiivinaaras painaa noin 3,3 kg ja koiras 2,4 kg. Kirjokiivi etsii ruokaa maasta pitkän ja terävän nokkansa avulla. Sen ravintoa ovat muun muassa madot, marjat ja siemenet. Muiden kiivien tapaan kirjokiivi on pääosin yöeläin.
Kirjokiivejä on jäljellä enää 20 000 yksilöä, ja lähes kaikki elävät Nelsonin lounaisosan vuorisilla alueilla, länsirannikon pohjoisosissa ja Eteläsaaren vuoristoissa. Pieni määrä elää myös Pohjoissaarella
Kirjokiivi (Apteryx haastii, vanh. Apteryx haasti) on Uudessa-Seelannissa elävä lentokyvytön kiivilintu. Se on suhteellisen yleinen kiivilaji Eteläsaarella. Kirjokiivi ei jäänyt kiinni saalistajien kynsiin yhtä helposti kuin sen pienempi sukulainen pikkukiivi. Kirjokiivi on suurin ja pisin kiivilajeista. Se on suurin piirtein kanan kokoinen. Kiivinaaras painaa noin 3,3 kg ja koiras 2,4 kg. Kirjokiivi etsii ruokaa maasta pitkän ja terävän nokkansa avulla. Sen ravintoa ovat muun muassa madot, marjat ja siemenet. Muiden kiivien tapaan kirjokiivi on pääosin yöeläin.
Kirjokiivejä on jäljellä enää 20 000 yksilöä, ja lähes kaikki elävät Nelsonin lounaisosan vuorisilla alueilla, länsirannikon pohjoisosissa ja Eteläsaaren vuoristoissa. Pieni määrä elää myös Pohjoissaarella
